Avohakkuiden pakkovallan kausi – synkkä jakso suomalaista metsähistoriaa

Teksti: Panu Kunttu. Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja metsäasiantuntija. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Elonkehän numerossa 4/17. Metsänkäsittelyä ja -hallintoa koskeva lainsäädäntö kehittyi 1800-luvun kuluessa pyrkien lähinnä estämään metsän autioksi hävittämisen. Tukkipuustoon kohdistunut määrämittaharsinta oli 1800-luvulla tavallinen metsänkäsittelymenetelmä. Suomen ensimmäinen selluloosatehdas perusteettiin 1880, jolloin myös kuitupuulle alkoi olla kysyntää. Vuonna 1900 valtionmetsäkomitea totesi mietinnössään, […]

Ned Ludd, Leader of the Luddites, 1812. Lähde: Wikimedia Commons.

Kutoja Ned Luddin ensimmäinen ja viimeinen Facebook-päivitys

Teksti: Ville-Juhani Sutinen San Franciscon profiili heijastuu merenlahteen moottoritien oikealla puolella. Veden pinta kareilee ja laittaa peilikuvan väreilemään. Istun tuntemattomien ihmisten kanssa täydessä autossa matkalla Palo Altoon. Lahden ylittävän monen mailin mittaisen sillan ylitettyämme ajamme sattumoisin ohi Facebookin päämajan. Keskustelu siirtyy luontevasti nykyteknologiaan. ”Nämä laitteet seuraavat jokaista askeltamme”, sanoo nuori saksalainen, joka opiskelee it-alaa. Hän […]

Aito metsä on rikas kaikesta

Teksti: Erkki Lähde, metsänhoidon emeritusprofessori Metsäluonnossa elävät linnut, nisäkkäät, kasvit, sienet, jäkälät ja muut eliöt voivat parhaiten, kun metsä on mahdollisimman aito eli monimuotoinen. Ihminenkin voi silloin hyvin. Aidossa metsässä kasvaa samanaikaisesti pieniä puita ja taimia sekä isoja ja vanhoja puita, lehtipuita ja havupuita. Aidossa metsässä kasvaa puiden lisäksi myös pensaita ja varpuja, muun muassa […]

Jatkuva kasvatus vai päätehakkuut – poteroista neutraaliin analyysiin

Teksti: Aino Assmuth ja Sampo Pihlainen. Julkaistu Elonkehässä 4/17. Jatkuva kasvatus, tai eri-ikäismetsänhoito, herättää voimakkaita intohimoja. Harsintajulkilausumasta alkaen pitkälle 2000-luvun puolelle metsäammattilaiset tuomitsivat eri-ikäismetsänhoidon kovin sanankääntein: sitä pidettiin taloudellisesti tuottamattomana ja tuhoisana uhkana metsien kestävälle käytölle. 1980-luvulta alkaen Erkki Lähteen ryhmä taas on tuonut jatkuvaa kasvatusta esiin päinvastaisin perustein; heidän mukaansa se on taloudellisesti ylivertainen […]

Toisinajattelun tuttuus

Teksti: Ville Lähde. Oikeassa olemisen yksinäisyys. Toisinajattelun totuus. Ongelmat, niiden syyt ja selitykset aina kirjoitetun historian tuolle puolen ovat ilmiselviä, ja edessä on vaikeudessaan mahdottomia ratkaisuja. Käsillä on monoliittinen tuhon ongelma, ja vain harvoilla – yhdellä? – on rohkeutta tarttua siihen. Tästä lähdetään yhä. Asetelmat eivät ole muuttuneet 1960-luvun pamfleteista ja ohjelmanjulistuksista. Joka vuosikymmenellä Linkolaa […]

Ruorin kääntöä mullistuksen edellä

Teksti: Kaisa Kortekallio. Juttu julkaistaan myös Elonkehässä 2/17. Helsingissä vieraillut professori Anthony Barnosky peräänkuuluttaa nopeaa yhteiskunnallista muutosta maailmanlaajuisen ympäristökriisin liennyttämiseksi. Ihmiskunta on muokannut maata ja merta niin paljon, että elämää ylläpitävät järjestelmät horjuvat romahduksen partaalla. Biosfääriin kohdistuvien muutosten edetessä saattaa käydä niin, että kriittinen piste, kynnys, ylitetään yllättäen – niin yllättäen, etteivät yhteiskunnat ehdi reagoida […]

Suomalainen peruskoulu ja globaalit ongelmat

Teksti Antti Moilanen. Johdanto Opetuksen ja kasvatuksen päämääriä tutkitaan mannermaisessa kasvatustieteessä sivistysteoriaksi kutsutussa kasvatustieteen osa-alueessa. Viimeaikaisessa sivistysteoreettisessa tutkimuksessa on korostettu globaaleiden ongelmien merkitystä sivistykselle. Sivistyksen on nähty olevan mahdotonta ilman pyrkimystä globaaleiden ongelmien ratkaisemiseen. Tästä lähtökohdasta esimerkkinä voidaan ottaa kaksi saksalaista sivistysteoreetikkoa: Wolfgang Klafki ja Helmut Peukert. Klafki ymmärtää sivistyksen ihmisen valmiudeksi ja kyvyksi osallistua […]

Taistelu talvea vastaan: huoltovinkkejä talvipyöräilijöille

Teksti Jussi Syrenius. Lyhyempi versio artikkelista on julkaistu Elonkehässä 4/2016. Joka vuosi talvi yllättää. Ei ole talvirenkaita vaihdettu, ei voimansiirtoa puhdistettu eikä vaijereita rasvailtu ja kaiken päälle on pyörä hautautuneena kinokseen. Mitä ihmettä tässä oikein voisi enää tehdä? Vastaus tähän riippuu siitä miten paljon arvostat polkupyörääsi ja miten paljon olet valmis panostamaan siihen aikaa ja […]

Omavaraistava asubjektivaatio eli ei-inhimillinen egontuho fossiilimoderniteettia vastaan

Teksti Antti Salminen. Julkaistu Elonkehässä 3/2016. Valistuksen ihmiskäsitys on järkevä. Ihmisen on muokattava itsestään vakaa yksilö yhteisönsä palvelukseen – on töin luotava kriittinen, toimelias ja järkiperäinen omaa ja ympäröivää luontoa hallitseva minuus, jolla on mieluiten hyvä maku ja sen verran varallisuutta, että ei ole kiusaksi muille1. Uhrautua pitää, mutta ei liikaa. Kriittinen teoria, vaikkapa nyt […]

Elämän asialla – Buddhalaisuuden perusteista pulppuaa syväekologisuus

Teksti Marko Leppänen. Julkaistu Elonkehässä 2/2016. Maaplaneetta ekosysteemeineen ja ilmastoineen natisee liitoksistaan. Lajimme voisi elää siivosti, olla ”ihmisiksi”, mutta ylimielisen maailmanherran koppavuudella se tuhoaa muita lajeja ja samalla oman olemassaolonsa perustaa. Tämä tapahtuu ennen näkemättömällä volyymilla, muun muassa holtittomalla lisääntymisellä, kyltymättömällä konsumerismilla ja fossiilisten polttoaineiden sekä muiden resurssien ryöstökäytöllä. Tutkijat varoittavat seurauksista, mutta ilmeisen vähäisin […]