Juni Sinkkonen: Psykologin ammatti on olennainen ekokriisin lievittämisen ja kestävyysmurroksen kannalta, mutta sen potentiaalia ei hyödynnetä vielä riittävästi.
Sosiaali- ja terveystieteissä on meneillään planetaarinen käänne, joka perustuu ymmärrykseen ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kytköksestä planeettamme elinvoimaisiin ekosysteemeihin ja vakaaseen ilmastoon. Lääketieteen piirissä puhutaan yhä enemmän planetaarisesta terveydestä. Se tarkoittaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin täydellistä riippuvuutta elinvoimaisista ekosysteemeistä ja vakaasta ilmastosta1.
Ekokriisi on globaalilla tasolla eniten omaisuutta ja valtaa keränneiden ihmisyksilöiden toiminnan ja näiden intressejä palvelemaan rakennettujen taloudellisten ja poliittisten järjestelmien aiheuttama kriisi2. Syvemmällä tasolla tarkasteltuna ekokriisiä voidaan luonnehtia suhteisuuksien murtumiksi3 ja maailmankuvien kriisiksi4. Muun luonnon köyhtyessä hapertuu myös oma terveytemme5 ja kokemusmaailmamme6.
Psykologeilla ja muilla ihmisen mielen ja käyttäytymisen ammattilaisilla on keskeinen rooli kestävyysmurroksessa, koska kyse on ihmisten toiminnasta ja sen muutoksesta. Suomessa psykologian koulutus, tutkimus ja ammatilliset käytännöt, jotka käsittävät elävän planeetan olevan edellytys ihmisen hyvinvoinnille, ovat kuitenkin harvassa.
Psykologit ja kestävyysmurrostyö
Psykologityön ammattieettisiin periaatteisiin7 sisältyy tieteelliseen tietoon nojaaminen ja tavoite edistää ihmisten hyvinvointia ja vähentää haittaa. Kun otamme huomioon ihmistoiminnan ekologisen kehyksen planetaarisen terveyden hengessä, on selvää, ettei ihmisen hyvinvointia ei ole ilman laajempaa planetaarista hyvää. Ja kun ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ei voi turvata ilman elinkelpoisen planeetan varjelemista, onko psykologien (tai peräti kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten) eettinen velvollisuus pyrkiä torjumaan ekologista romahdusta?
Tällä hetkellä railo psykologian opintosisältöjen ja globaalien tulevaisuusskenaarioiden välillä on ammottava. Jo vuosia olen havainnoinut monien psykologikollegojeni ja lähialojen ammattilaisten kasvavaa tarvetta keskustella ilmasto- ja luontokatoteemoista. Niin opiskelijat kuin valmistuneet ammattilaisetkin jätetään koulutusinstituutioiden ja ammattiliiton puolesta pitkälti pärjäämään omillaan kysymyksissä, jotka määrittelevät planeettamme koko eliökunnan – mukaan lukien ihmisten – tulevaisuutta.
Vuonna 2026 Suomen psykologian koulutusalan yliopistoverkosto Psykonet avasi ensimmäistä kertaa kaikille psykologian opiskelijoille avoimen eko- ja ympäristöpsykologian kurssin8. Lisäksi yksittäisissä yliopistoissa on ollut jo aiemmin tarjolla muutamia luontohyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen liittyviä kursseja. Kaikki nämä kurssit ovat vapaavalintaisia.
Kestävyysmurros on kiireellinen ja kaikki yhteiskunnan osa-alueet kattava ilmiö9. Sen vuoksi planeettaamme ravisteleva ekologinen kriisi ja sen myötä ihmiskunnalle aiheutuvien väistämättömien sopeutumistarpeiden pitäisi olla läpileikkaavia teemoja kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattialojen opinnoissa.
Psykologiaa planeetan ehdoilla
Ehdotankin käännettä kohti planetaarista psykologiaa. Planetaarinen psykologia on psykologian koulutusta, ammattilaisuutta ja tutkimusta, jonka taustaoletuksena on elinkelpoisen planeetan turvaaminen elonkirjon, ihmiskunnan ja tulevien sukupolvien hyväksi. Psyykkinen hyvinvointi tulee käsittää osana paikallisia ja globaaleja ekologisia prosesseja, kuten ekopsykologinen ajattelu on pitkään ehdottanut.
Planetaarinen psykologia on osa rakenteellista ja maailmankuvallista kestävyysmurrosta. Se hahmottaa ihmisyyttä ja hyvinvointia syvällisinä osina planeettamme monimuotoisia, eläviä ekologisia järjestelmiä. Se rakentuu planetaarisen terveyden, kriittisen yhteiskunnallisen ajattelun, lajirajat ylittävän ekofeministisen etiikan sekä ilmasto- ja ekopsykologian varaan.
Planetaarisen psykologian hengessä voi kysyä, olisiko psykologian ammattilaisten hyödyllistä pohtia, kuinka he voisivat laajemmin tukea ihmisten yhteiskunnallista toimijuutta pelkän yksilötason pärjäämisen ja toipumisen sijaan. Tämä ei luonnollisesti koskisi vakavammista mielenterveydenhäiriöistä kärsiviä asiakkaita.
Kohti elämä- ja yhteisökeskeistä hoivaa
Planetaarisen terveyden ja toimijuuden edistäminen vaatii lajirajat ylittävää solidaarisuutta ja planetaarisen kehomme elintoimintojen huomioimista osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Jos tavoitteena on kukoistava ihmisyys, planetaarisen ajattelun tulisi olla integraalinen osa myös psykologityötä. Yhteyksien solmiminen ja suhteinen tapa hahmottaa maailmaa on planetaarisen psykologian ydintä.
Tunne ry:n perustama, koordinoimani Planetaarisen psykologian verkosto ammentaa yhteyksien voimasta. Verkosto on pyrkimys luoda psykologeille ja lähialojen ammattilaisille yhteisö, jossa jäsenten resurssit ja tietotaito pääsisivät orgaanisesti leviämään sekä vahvistamaan jaettua resilienssiä ja yksilöt ylittävää toimijuutta ekokriisin ajassa.
Verkosto käynnistyi vuoden 2026 alussa ja se kokoaa jäseniä säännöllisesti yhteen keskustelemaan ja oppimaan erilaisista mielenterveyteen ja ekokriisiin liittyvistä teemoista. Toukokuussa 2026 kestävyysyhteisö Puistokatu 4:n tiloissa järjestettiin ensimmäinen verkoston yhteistapaaminen, johon osallistui kirjava joukko ammattilaisia ja opiskelijoita eri aloilta. Verkostoon voi liittyä ja sen tapahtumia seurata Tunne ry:n nettisivuilla10.
Mielenterveyden ja muun hyvinvoinnin vahvistamisen keinot voisivat laajentua ammattilaisilta yhteisöille. Suomessa ja monissa muissa maissa nykyinen terveydenhoitomalli nojaa vahvasti byrokratiaan ja asiantuntijavaltaan. Siten se ei pysty vastaamaan nykyiseen mielenterveyskriisiin saati kärjistyvän ekokriisin mukanaan tuomaan mielenterveysoireiluun11.
Ympäristö- ja kestävyysasiantuntija, kirjailija Bob Doppelt peräänkuuluttaa transformatiivisen resilienssin vahvistamista yhteiskunnissamme. Tällä hän tarkoittaa yhteisöjen rakentamista joissa on läsnä tieteelliseen tietoon perustuvaa mielenterveysosaamista ja traumatietoisuutta.
Yhteisöissä tavoitteena on luoda psykologista ja fysikaalista puskuria ekokriisin vaikutusten varalle. Tämä merkitsee psykososiaalista tukea sekä jaetun avun järjestämistä, kuten ruoka-apua, hätätilanteissa. Doppeltin ehdottama yhteisöllinen mielenterveyden tuki ei sulkisi pois nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kriiseihin varautumiseen liittyvien järjestelmien tärkeyttä, vaan täydentäisi näitä.
Mielenterveyden säikeet
Keväällä 2026 ilmestynyt Psykologian vallan kumous -kirja peräänkuuluttaa moninaisempaa ajattelua ja keskustelua psykologityön yhteiskunnallisista ulottuvuuksista12. Yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja tieteelliset valtasuhteet, intressit ja maailmankuvat ovat kautta aikain ohjanneet sitä, miten käsitteet kuten normaali, terve ja hyvinvointi määritellään.
Tämä osaltaan heijastuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin ja käytäntöihin. Esimerkiksi mielenterveydenhoito pohjaa monissa länsimaissa vielä paljolti yksilökeskeisiin, byrokraattisiin ja asiantuntijalähtöisiin hoito- ja tukikeinoihin13. Pääsy hoitoon on Suomessakin liian usein vaikeaa ja hidasta, vaikka mielenterveyden haasteet koskettavat valtaosaa suomalaisista14. Tästä huolimatta päättäjät leikkaavat elintärkeästä sote-työstä.
Kaikella yhteiskunnallisella toiminnalla ja päätöksenteolla on merkitystä mielenterveyden ja muun hyvinvoinnin kannalta. Sosiaali- ja terveysaloille tulee suunnata resursseja vauhdittamaan kestävyysmurrostyötä ja alojen koulutusta kehittää huomioimaan planeettamme ekologinen todellisuus.
Lähteet
Abram, D. (1997): The spell of the sensuous: perception and language in a more-than-human world. Vintage Books.
Ajakainen, M., Bwalya, A. ja Sangervo, J. (toim.) (2026): Psykologian vallan kumous—Irti terapiakulttuurista. Vastapaino.
Doppelt, B. (2023): Preventing and healing climate traumas: A guide to building resilience and hope in communities. Milton Park: Routledge.
Fraser, N. (2024) Kannibaalikapitalismi — Miten päästä eroon järjestelmästä, joka syö demokratian, hyvinvoinnin ja maapallon. Vastapaino.
Grotenfelt-Enegren, M. (2025): ”Planetaarinen terveys avaa ymmärrystä ihmisen ja muun luonnon välisistä yhteyksistä.” https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01416#s5
[Haettu 16.6.2026]
Grotenfelt-Enegren, M., Holmström, C. ja Laisi, J. (2023): ”Planetaarinen terveys toimii siltana ihmisen terveyden ja kestävyyden edistämisen välillä”. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2023;139(10):835-42.
Laako, H., Aalto, J., Boström, C., Hyytiäinen, K., Häyrynen, S., Jarva, J., Koivula, M.J., Kosenius, A.-K., Laine, I., Lehikoinen, A., Mykrä, H., Onkila, T., Paloniitty, T., Pappila, M., Silfverberg, O., Sääksjärvi, I., Wolff, L.-A. ja Kotiaho, J.S. (2024): ”Kestävyysmurros edellyttää johdonmukaista ja läpileikkaavaa politiikkaa – Hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) arviointiraporttien keskeiset viestit ja suosituksia kansallisen luontopolitiikan suunnitteluun ja päätöksentekoon”. Suomen Luontopaneelin julkaisuja 4/2024.
Mannila, L. (2025): Kehomieli, lauma ja luonto: Katkenneiden yhteyksien jäljillä. Jyväskylä: Tuuma.
Merz, J., Barnard, P., Rees, W. ym. (2023): ”World scientists’ warning: The behavioural crisis driving ecological overshoot”. Science progress 106:3.
Morizot, B. (2021): Ways of being alive. Polity Press.
Sinkkonen, J. (2026): ”Ekopsykologinen näkökulma: Luonto kielessä ja lajien välinen hoiva”. Teoksessa Ajakainen, Bwalya ja Sangervo (toim.) Psykologian vallan kumous—Irti terapiakulttuurista. Vastapaino.
Suokas K., Niemi R., Gutvilig M., ym: ”Lifetime incidence and age of onset of mental disorders, and 12-month service utilization in primary and secondary care: a Finnish nationwide registry study”. Epidemiology and Psychiatric Sciences. 2025;34:e31.
Tunne ry (ei päiväystä): ”Planetaarisen psykologian verkosto käynnistyy!”. https://tunne.org/ajankohtaista/planpsy/
[Haettu 12.7.2026]
1 Grotenfelt-Enegren, 2025
2 Fraser, 2024; Merz ym., 2023
3 Mannila, 2025
4 Sinkkonen, 2026
5 Grotenfelt-Enegren, Holmström & Laisi, 2023
6 Abram, 1997; Morizot, 2021
7 https://www.psyli.fi/psykologin-tyo-ja-koulutus/ammattieettinen-lautakunta/ammattieettiset-periaatteet/
8 https://sites.tuni.fi/psykonet/
9 Laako ym., 2024
10 https://tunne.org/ajankohtaista/planpsy/
11 Ks. Doppelt, 2023
12 Ajakainen, Bwalya & Sangervo (toim.), 2026
13 Ks. Doppelt 2023
14 Suokas ym., 2025