Kuluneena kesänä tein metsätöitä kirveellä ja muutamalla sahalla. Halusin käsittää, minkälainen kokemus puusta syntyy sitä hakkaaville tai sahaaville käsille. Siispä tartuttuani kirvesvarteen, sahankaareen tai justeerinkahvaan kysyin käsiltäni: Miltäpä tuntuu? Kirves ja saha antavat mahdollisuuden pohtia työkalun ja koneen erilaista luonnetta. Karl Marx … Jatka lukemista Kolumni: Kirveen ja sahan filosofiaa →

Teksti: Mette Hartonen Keskustelu vanhojen metsien tulevaisuudesta käy kiivaana, sillä hallitus ehdotti niiden määritelmää niin tiukaksi, että se rikkoo EU:n biodiversiteettistrategiaa ja komission ohjeistusta. Tutkijat toivovat tieteen kuuntelemista päätöksissä ja tuovat esiin vanhojen metsien välttämättömyyden myös riittävien hiilinielujen luomiseksi. Vanhat metsät ovat … Jatka lukemista Vanhojen metsien merkitys →

Teksti Jani Pulkki Kasvatuksella tavoitellaan hyveitä, eli moraalisesti arvostettujen luonteenpiirteiden kehitystä. Nyt huomiota on kiinnitettävä erityisesti ekologisiin ja sosiaalisiin hyveisiin, sillä ekologisesti haitallinen toiminta paaduttaa omatuntoamme ja tekee elämästämme epämukavaa. Ekologista jälleenrakennusta edistävän kasvatuksen on ymmärrettävä ympäristöhyve-etiikkaa sekä omatunnon tärkeys moraaliselle toiminnalle. … Jatka lukemista Moraalisesti ergonomista ympäristöhyve-etiikkaa ja ekososiaalisen omatunnon kasvatusta →

Teksti Osma Naukkarinen Julkaistu Elonkehässä 2/2024. Energiasiirtymä on saanut katseet Euroopan komissiossa kääntymään Euroopan syrjäseutuihin. Suunnitelmat kriittisten raaka-aineiden omavaraisuusasteen nostamiseksi ovat johtaneet muun muassa kaivostoiminnan sosiaalista ja ekologista kestävyyttä pesevään propagandaan, jota tuetaan julkisilla varoilla. Videolla saamelainen poronhoitaja ruokkii porojaan. Taustalla soi … Jatka lukemista Kaivostoiminnan kestävyyspesua Euroopan unionin tuella →

Teksti ja kuvat Janne Tolonen Metsäkeskustelusta on tullut yksi näkyvimmistä ympäristöaiheista suomalaisessa mediassa. Pelkästään keskustelun määrä on osoitus siitä, että metsät ja metsäkeskustelu ovat murroksessa. Maailmanlaajuinen biodiversiteettikato etenee ja metsät ovat suuressa osassa sekä hyvässä että pahassa. Arvokkaita elinympäristöjä tuhoutuu ja paikallisia … Jatka lukemista Rantaluonnon ja pienvesien vaillinainen lainsuoja vauhdittaa metsä- ja vesiluonnon biodiversiteettikatoa →

Teksti Otto Snellman1 UPM tarjoaa keskustelunavauksia, joissa mietitään millaisen huomisen haluamme. Haemme vastauksia kysymyksiin, etsimme keksintöjä ja ihmisiä, jotka muuttavat maailmaa ja kuuntelemme heitä, jotka vaativat toimintaa.2 Metsä Group haluaa kuunnella erilaisia näkemyksiä metsistä. Metsä Group haastaa alan asiantuntijat keskustelemaan luonnon, metsäalan … Jatka lukemista Mitä on dialogipesu? Viherpesun uusi kuosi UPM:n ja Metsä Groupin sisältömarkkinoinnissa →

Teksti Tom Pesch ja Tiina Ollila Julkaistu Elonkehässä 4/21. Satakunta vuotta sitten ihmiskunta oli uuden tilanteen edessä. Ensimmäisessä maailmansodassa käytössä olleet konetuliaseet, panssarivaunut, lentopommit, taistelukaasut ja räjähtävät tykistöammukset olivat muuttaneet sodankäynnin luonnetta: ihminen kykeni nyt teknologian ansiosta tuhoamaan massoittain ihmisiä kerralla muutamien … Jatka lukemista Luonnonsuojelu ilman eläinoikeuksia on kuin yhteiskuntasopimus ilman ihmisoikeuksia →

Teksti: Pasi Takkinen Kuinka energiaa voidaan ymmärtää ilmastonmuutoksen, konfliktien ja energiakriisin aikakaudella? Tere Vadén ja Pasi Takkinen pohtivat, kuinka monet energiaan liittyvät totuudet ja tottumukset ovat muutoksessa. Keskustelu käytiin Helsingin Kaivopuistossa, hiljattain toimintansa aloittaneella Tieteen ja toivon talolla, jonka tarkoitus on edistää … Jatka lukemista Öljyn sumu peittää energiatulevaisuuden – Filosofi Tere Vadénin haastattelu →

Teksti: Olli-Pekka Haavisto Artikkeli julkaistu alunperin Elonkehässä 3/22. Maailman makean veden tila on karmea. Miten veden erityisyyden huomioivista suurista uskonnoista huolimatta uusliberalismi on aiheuttanut tämän katastrofin? Miten alkuperäiskansat ovat kyenneet todennetusti vastustamaan tuhokehitystä? ”Toisin kuin useat ei-alkuperäiskansojen kulttuurit, natiivi henkisyys ei ole … Jatka lukemista Vesi, uskonnot, uusliberalismi ja alkuperäiskansat →

Kuka uskaltaisi pysäyttää luontokadon, kysyy Lotta Närhi ennallistamiskeskustelua oikovassa puheenvuorossaan. Luonnon monimuotoisuuden köyhdyttäminen uhkaa elämän edellytyksiä ympäri maailman – myös Suomessa. EU-maat ovatkin sitoutuneet pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Suojelutoimet eivät tähän enää riitä. Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n mukaan luontoa on heikennetty niin … Jatka lukemista Ennallistamiskeskustelussa ontuva kritiikki vie huomion olennaiselta →

Teksti Kaisa Kortekallio | Kuvitus Vilma Määttänen | Elonkehä 2/22 Ihmisten ilmastopakolaisuudesta puhutaan paljon, mutta mitenkään yhtä paljon ei puhuta siitä, että ilmastonmuutoksen myötä myös käsittämätön määrä muita eliöitä joutuu jättämään tutut elinympäristönsä. IPCC:n raportin julkistustilaisuudessa helmikuussa 2022 dosentti Tero Mustonen kertoi, … Jatka lukemista Ruokametsä, kotimetsä →

Teksti: Topi Linjama | Kuva: Lauri Rantala (CC BY 2.0) Kuivakäymälä on ratkaisu systeemiseen ongelmaan, jonka nimi on vesiklosetti. Kuivakäymälä tarvitsee kaverikseen kompostin ja kasvimaan. Vesivessan toimintaperiaate on kaikille tuttu. Otetaan lannoitepanos, joka tulisi levittää kasvimaalle, ja sekoitetaan se puhtaaseen veteen, joka … Jatka lukemista Kuivakäymälä palauttaa ravinteet kiertoon →

Teksti: David Abram | Suomennos: Eeva Talvikallio | Kuvitus: Sanna Hukkanen Aloitan nämä ajatukseni talvipäivänseisauksen aikaan, vuoden syvimmässä pimeydessä, yönä, joka on niin pitkä, että jopa puut ja kivet vaipuvat uneen. Kuu on vilkaissut meitä pari kertaa paksun pilviverhon takaa jättäen meidät … Jatka lukemista Avatkaamme eläimelliset aistimme – Kieli ja aistimellisen kokemisen ekologia →

Teksti: Antti Salminen, kuvitus: Heikki Rönkkö ”KUORO: Pois harhaluulot! Itse näätte sen: vain konnantöistä elää ihminen!” – B. Brecht, Kolmen pennin ooppera [Premissi 1]: Energia on luomatonta ja tuhoutumatonta; energiaa ei voi tuottaa. [Premissi 2]: Vain vähäinen osa energiasta on ”kykyä tehdä … Jatka lukemista Tuhoutumattomasta ja hyödyttömästä – Suunnilleen yhdeksän katkelmaa energiasta ja työstä →

Teksti: Maria Katajavuori Pandemiat saavat usein alkunsa tuhottujen luonnonympäristöjen monimuotoisista mikrobeista. Toisaalta monimuotoiset mikrobit ovat välttämättömyys immuunipuolustuksemme kehittymiselle. Ihmisen terveys on biodiversiteetistä riippuvainen niin hyvässä kuin pahassa, emmekä voi jättää tätä huomiotta, mikäli mielimme välttyä sairauksilta. Vuosikymmeniä sitten eräälle malesialaiselle sikatilalle lensi … Jatka lukemista Biodiversiteetin kahdet kasvot →

Teksti ja kuva: Martin Shaw. Suomennos: Kaarne Karjalainen Kas näinpä aloitan tekstini tutulla ajatuksella – meidän on mentävä luontoon – mutta tuen sitten tuota ajatusta tarkemmilla neuvoilla. Oman työni loimilankaa seuraillen voisin kutsua niitä myytinkerronnan peruskiviksi. Ennen kuin aloitan, haluan jakaa tarinan, … Jatka lukemista Myytinkerronnan peruskivet →

Teksti: Kai Vaara Savotta tarkoittaa puunkorjuutalkoita. Elvytyssavotta viittaa osin päinvastaiseen: talkoihin monimuotoisen metsän ja elävän maaperän palauttamiseksi. Ihminen voi monipuolistaa elinpiirejään kestävästi elättäviksi kokonaisuuksiksi! Elonkehän elvytyssavotta eli Elossa! on hahmotelma osallistavasta kansalaistoiminta-aloitteesta näiden tavoitteiden edistämiseksi. Aloite pohjautuu Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry:n … Jatka lukemista Elonkehän elvytyssavotta – Maan puolustusta yhteisöllisillä hiilinieluilla →

Teksti: Taina Tokkari Kuvat: Museoviraston kuva-arkisto Kaupungit ovat kehittyneet maaseudun tuottaman elintarvikeylijäämän varaan. Miten kaupunkilaisten käy, kun maaseudun elintarviketuotanto ja elintarvikkeiden jakelu kriisiytyy? Taina Tokkari kuvailee artikkelissaan helsinkiläisten kokemuksia jatkosodan ajalta. Viimeisin iso kriisi Suomessa oli jatkosota vuosina 1941–1944. Jatkosodan aikana Suomeen … Jatka lukemista Kun kaupasta ei saakaan ruokaa – Omavaraisuutta sota-ajan Helsingissä →

Teksti ja kuva: Topi Linjama Kokemuksellinen suhde käytössämme olevaan energiaan on pahoin hämärtynyt. Toimittaja ja hyötykasviharrastaja Topi Linjama tarjoaa lääkkeeksi vaivaan hikiloikkaa. Vuonna 2015 ruotsalainen ratapyöräilyn maailmanmestari Robert Förstemann haastettiin testiin: hänen tuli kuntopyörää polkemalla pitää pari minuuttia käynnissä 700 watin leivänpaahdinta. … Jatka lukemista Hikiloikka kohti ruokaomavaraisuutta →

Teksti: Pauliina Kainulainen, kuvat: Kaisa Naukkarinen Mistä löytyisi riittävän väkevää tietoa, joka saisi aikaan muutoksen ihmisen mielessä ja toiminnassa? Tässä artikkelissa Pauliina Kainulainen etsii sitä kotoperäisen tiedon maailmasta sekä mielen syvyyksiä tutkiskelevista mietiskelyperinteistä. Mieleni joutuu koville, jos en torju tietoa siitä, mitä … Jatka lukemista Mielen syvyydet ekokriisissä – Luolamaalauksen ja luostarin kätketty tieto →

Teksti ja kuvat: Selma Eliisa Kilpi Terra preta on ihmisen tekemää, pysyvästi ravinteikasta hiiltomaata. Se on myös kaikkien ulottuvilla oleva, yksinkertainen tapa vaikuttaa hiilen kiertoon. Ravinteilla ladattu musta murunen hoitaa maata ja viilentää ilmakehää jopa tuhansia vuosia. Elinolosuhteet planeetallamme ovat aikojen saatossa … Jatka lukemista Hiillä ja hapata! →

Teksti: Tiina Heikkinen Luin mielenkiinnolla Marko Ulvilan artikkelin kohtuusliikkeen historiasta (Elonkehä 4/18). Artikkeli toteaa, että valtavirran kansantaloustiede puolustaa edelleen jatkuvan kasvun ideologiaa yhä vakavammaksi käyvästä ympäristökriisistä huolimatta. Artikkeli nostaa myös esiin Hilkka Pietilän hyvän kysymyksen, miten 1970-luvulla käyty vihreän liikkeen kasvukriittinen keskustelu … Jatka lukemista Kohtuutalouden siirtymämalli osoittaa kasvulle murrospisteen →

Maaseudulla kyläkauppa on tärkeä lähipalvelujen ylläpitäjä niin kesävieraille kuin haja-asutusalueen asukkaillekin. Kyläkauppojen ongelma on kuitenkin se, että yhä harvempi pitää niitä ensisijaisena päivittäistavaroiden hankintapaikkana. Vaikka kyläkauppa pitäisi yllä laajaa valikoimaa, sen on vaikea kilpailla hinnalla, vapautuneilla aukioloajoilla ja muiden liikkeiden synergiaedulla. Vielä … Jatka lukemista Kyläkauppa – maaseudun elinvoiman edellytys →

Metsähakkuilta säästyneelle Ärjän saarelle Kajaaniin kokoontui heinäkuussa 2018 parin sadan hengen joukko tutkijoita, taiteilijoita ja festivaaliyleisöä. Ensimmäistä kertaa järjestetyn Ärjän Taidefestivaalin tavoitteena oli synnyttää taiteen keinoin tapoja kohdata ja käsitellä ilmastonmuutosta ja muita ekologisia teemoja. Ärjän perintö Oulujärven suurten selkien keskellä kohoavalla … Jatka lukemista Tarinoiden saari – Ärjän Taidefestivaalin rönsyjä →

Teksti: Panu Kunttu. Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja metsäasiantuntija. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Elonkehän numerossa 4/17. Metsänkäsittelyä ja -hallintoa koskeva lainsäädäntö kehittyi 1800-luvun kuluessa pyrkien lähinnä estämään metsän autioksi hävittämisen. Tukkipuustoon kohdistunut määrämittaharsinta oli 1800-luvulla tavallinen metsänkäsittelymenetelmä. Suomen ensimmäinen selluloosatehdas … Jatka lukemista Avohakkuiden pakkovallan kausi – synkkä jakso suomalaista metsähistoriaa →

Teksti: Ville-Juhani Sutinen San Franciscon profiili heijastuu merenlahteen moottoritien oikealla puolella. Veden pinta kareilee ja laittaa peilikuvan väreilemään. Istun tuntemattomien ihmisten kanssa täydessä autossa matkalla Palo Altoon. Lahden ylittävän monen mailin mittaisen sillan ylitettyämme ajamme sattumoisin ohi Facebookin päämajan. Keskustelu siirtyy luontevasti … Jatka lukemista Kutoja Ned Luddin ensimmäinen ja viimeinen Facebook-päivitys →

Teksti: Erkki Lähde, metsänhoidon emeritusprofessori Metsäluonnossa elävät linnut, nisäkkäät, kasvit, sienet, jäkälät ja muut eliöt voivat parhaiten, kun metsä on mahdollisimman aito eli monimuotoinen. Ihminenkin voi silloin hyvin. Aidossa metsässä kasvaa samanaikaisesti pieniä puita ja taimia sekä isoja ja vanhoja puita, lehtipuita … Jatka lukemista Aito metsä on rikas kaikesta →

Teksti: Aino Assmuth ja Sampo Pihlainen. Julkaistu Elonkehässä 4/17. Jatkuva kasvatus, tai eri-ikäismetsänhoito, herättää voimakkaita intohimoja. Harsintajulkilausumasta alkaen pitkälle 2000-luvun puolelle metsäammattilaiset tuomitsivat eri-ikäismetsänhoidon kovin sanankääntein: sitä pidettiin taloudellisesti tuottamattomana ja tuhoisana uhkana metsien kestävälle käytölle. 1980-luvulta alkaen Erkki Lähteen ryhmä taas … Jatka lukemista Jatkuva kasvatus vai päätehakkuut – poteroista neutraaliin analyysiin →

Teksti: Ville Lähde. Oikeassa olemisen yksinäisyys. Toisinajattelun totuus. Ongelmat, niiden syyt ja selitykset aina kirjoitetun historian tuolle puolen ovat ilmiselviä, ja edessä on vaikeudessaan mahdottomia ratkaisuja. Käsillä on monoliittinen tuhon ongelma, ja vain harvoilla – yhdellä? – on rohkeutta tarttua siihen. Tästä … Jatka lukemista Toisinajattelun tuttuus →

Teksti: Kaisa Kortekallio. Juttu julkaistaan myös Elonkehässä 2/17. Helsingissä vieraillut professori Anthony Barnosky peräänkuuluttaa nopeaa yhteiskunnallista muutosta maailmanlaajuisen ympäristökriisin liennyttämiseksi. Ihmiskunta on muokannut maata ja merta niin paljon, että elämää ylläpitävät järjestelmät horjuvat romahduksen partaalla. Biosfääriin kohdistuvien muutosten edetessä saattaa käydä niin, … Jatka lukemista Ruorin kääntöä mullistuksen edellä →

Teksti Antti Moilanen. Johdanto Opetuksen ja kasvatuksen päämääriä tutkitaan mannermaisessa kasvatustieteessä sivistysteoriaksi kutsutussa kasvatustieteen osa-alueessa. Viimeaikaisessa sivistysteoreettisessa tutkimuksessa on korostettu globaaleiden ongelmien merkitystä sivistykselle. Sivistyksen on nähty olevan mahdotonta ilman pyrkimystä globaaleiden ongelmien ratkaisemiseen. Tästä lähtökohdasta esimerkkinä voidaan ottaa kaksi saksalaista sivistysteoreetikkoa: … Jatka lukemista Suomalainen peruskoulu ja globaalit ongelmat →

Teksti Jussi Syrenius. Lyhyempi versio artikkelista on julkaistu Elonkehässä 4/2016. Joka vuosi talvi yllättää. Ei ole talvirenkaita vaihdettu, ei voimansiirtoa puhdistettu eikä vaijereita rasvailtu ja kaiken päälle on pyörä hautautuneena kinokseen. Mitä ihmettä tässä oikein voisi enää tehdä? Vastaus tähän riippuu siitä … Jatka lukemista Taistelu talvea vastaan: huoltovinkkejä talvipyöräilijöille →

Teksti Antti Salminen. Julkaistu Elonkehässä 3/2016. Valistuksen ihmiskäsitys on järkevä. Ihmisen on muokattava itsestään vakaa yksilö yhteisönsä palvelukseen – on töin luotava kriittinen, toimelias ja järkiperäinen omaa ja ympäröivää luontoa hallitseva minuus, jolla on mieluiten hyvä maku ja sen verran varallisuutta, että … Jatka lukemista Omavaraistava asubjektivaatio eli ei-inhimillinen egontuho fossiilimoderniteettia vastaan →

Teksti Marko Leppänen. Julkaistu Elonkehässä 2/2016. Maaplaneetta ekosysteemeineen ja ilmastoineen natisee liitoksistaan. Lajimme voisi elää siivosti, olla ”ihmisiksi”, mutta ylimielisen maailmanherran koppavuudella se tuhoaa muita lajeja ja samalla oman olemassaolonsa perustaa. Tämä tapahtuu ennen näkemättömällä volyymilla, muun muassa holtittomalla lisääntymisellä, kyltymättömällä konsumerismilla … Jatka lukemista Elämän asialla – Buddhalaisuuden perusteista pulppuaa syväekologisuus →

Teksti Ville Rantanen. Julkaistu Elonkehässä 1/2016. Valppaimmat ovat saattaneet lehteillä Ernst Callenbachin bioregionalismia sivuavaa Ecotopia -fiktioteosta, tai törmätä Vermontin toisen tasavallan projektiin, tai Cascadian itsenäisyysliikkeeseen, joista varsinkin jälkimmäinen on ollut tapetilla bioregionalisminsa vuoksi. Sangen tuntemattomaksi tämä tuiki tärkeää näkökulmaa valottava aate on … Jatka lukemista Bioregionalismi, lyhyt oppimäärä →

Teksti Marketta Horn. Julkaistu Elonkehässä 4/2015. Mistä johtuu, että Suomessa roiman alkunousun jälkeen vihreän liikkeen kannatus seisoi paikoillaan lähes 20 vuotta? Miten on mahdollista että innovatiiviset ja älykkäät ihmiset muuttivat maasta tai jättäytyivät politiikasta? Miksi Suomessa modernit ekologiset ratkaisut ja naapuriapu eivät … Jatka lukemista Parempaa kuin seksi – junttausoppia Vihreästä liitosta →

Teksti Antti Nylén. Julkaistu Elonkehässä 3/2015. Tiedot eivät muuta ihmisiä. Ihmiset eivät usko niihin. He uskovat vasta, kun näkevät. Ajatellaan ilmastodenialismia, koko maapalloa koskevan akuutin ympäristökatastrofin kieltämistä. Se ei, toisin kuin laiskasti ajatellaan, ole järjetön, keskiaikaisen pimeä, oppimaton kanta. Se edustaa suorastaan … Jatka lukemista Vaikka minulla olisi kaikki tieto →

Teksti Arvi Perttu. Julkaistu Elonkehässä 2/2015. Ekologinen elämäntapa ja etnofuturismi ovat nykypäivänä muotia, mutta mitäpä se muuta olisi kuin kaipuuta menneeseen, jossa kumpaakin oli luonnostaan. Kun muistelen lapsuuttani, niin kaupunkielämää paljon värikkäämpinä nousevat mieleeni kesät maalla, Vienan Vuokkiniemellä, missä asuivat tätini ja … Jatka lukemista Tätien maailma →

Teksti Keijo Lakkala. Julkaistu Elonkehässä 1/2015. Johdanto Lihaa kulutetaan maailmassa valtavat määrät. Kaikki valistuneet ihmiset tietävät, että lihan tehotuotanto tuottaa ongelmia ekologiselle kestävyydelle. Metsiä, maapallon keuhkoja, joudutaan tuhoamaan laidunmaiden vuoksi, mikä on omiaan kiihdyttämään ilmastonmuutosta. Lihansyöjien hiilijalanjälki on väistämättä korkea. Lisäksi lihansyöntiin … Jatka lukemista Valistuksen dialektiikka ja silvotut eläinruhot →

Teksti Jukka Ylisuvanto. Julkaistu Elonkehässä 4/2014. ”Toimiemme ja kiistelyittemme ensisijainen kohde olemme me itse. Olisi ylimielistä ajatella, että Gaia tarvitsee rukouksiamme tai parantavia hoitoja. Ihmiskunta itse on ajautunut tuhon partaalle eikä vain pelkän `sivilisaation selviytymisen´ vaan paljon perusteellisemmalla sydämen ja sielun tasolla. … Jatka lukemista Omavaraisuus ja autonomia: vapauden mahdollistamisesta →

Teksti Pasi Heikkurinen ja Toni Ruuska. Julkaistu Elonkehässä 3/2014. Kohta kolmenkymmen vuoden ajan politiikan, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun piirissä ovat kuuluneet kestävän kehityksen kaiut. Kansainväliset neuvottelukierrokset ja sitoumukset ovat päättyneet vuosi toisensa jälkeen vaikutuksettomina. Tarvittavaa muutosta ei olla saatu aikaan, eikä se … Jatka lukemista Kestävän kehityksen arkkiviholliset →

Teksti Kristiina Anttila. Julkaistu Elonkehässä 2/2014. Laura Ruohosen käsikirjoittama ja ohjaama Luolasto -näytelmä sijoittuu luolaan, jonne aiotaan loppusijoittaa ydinjätettä. Positiva -yhtiön insinöörien tehdessä lujuuslaskelmiaan tutkii luolaa myös yksinäinen arkeologi, tavoitteenaan ymmärtää muinaista kultturiperintöä ja pelastaa se rakennushankkeelta. Paitsi esitys ydinjäteprojektista, on Luolasto … Jatka lukemista Luolasto – rauhanhäiritsijät maan ytimessä →

Teksti Dmitry Orlov, suomennos Sirpa Elina Tulirinta. Julkaistu Elonkehässä 1/2014. Myönnän, viimeisimmässä kirjassani The Five Stages of Collapse – Survivor’s Toolkit (New Society Publishers, 2013, ks. Pasi Takkisen arvio Elonkehässä 4/13) katselin romahdusta ruusunpunaisten silmälasien läpi. Mutta mielestäni tämä on anteeksiannettavaa; ihmisluontoon … Jatka lukemista Romahduksen kuudes vaihe →

Teksti Göran Ekström. Julkaistu Elonkehässä 4/2013. Kauneudentaju ei ole syntynyt ihmisessä hänen luomansa taiteen kautta, vaan taide on syntynyt ihmisen kauneudentajun kautta. Tämä antaa meille oleellisen vihjeen, kun pohdimme kysymystä kauneuden olemuksesta. Missä kauneus on; kohteessa, katsovan silmässä vaiko tajunnassa, joka kohdetta … Jatka lukemista Takaisin estetiikan peruskysymyksiin →

Teksti Pasi Takkinen & Tere Vadén. Julkaistu Elonkehässä 3/2013. Kokemus ihmistä suuremmasta ja lohdullisesta pyhyydestä liittyy länsisiperialaisella Suomenniemellä usein luontoon yleensä ja erityisesti metsään. Kokemus on monille tuttu, itsestäänselvä ja eräässä mielessä yleisesti hyväksyttykin. Silti sillä ei ole muotoa, joka olisi pystynyt … Jatka lukemista Haamusärkyä: huomioita viime vuosisadan metsäsuhteen heikkouksista →

Teksti Pertti Koskimies. Julkaistu Elonkehässä 2/2013. Kun ihmisen kehutaan ammoin astuneen uudelle ja entistä kehittyneemmälle asteelle, sanotaan hänen laskeutuneen puusta. Minusta tuo ajatus on pöhkö, sillä puussa ihminen on paljon viisaampi ja kaukonäköisempi kuin maassa. Tiedän sen yli 50 vuoden kokemuksella, jollaista … Jatka lukemista Ystävän sylissä, hänen korkeutensa hartioilla →

Teksti Sirpa Elina Tulirinta. Julkaistu Elonkehässä 1/2013. Vihreän puolueen perustajajäsen Ville Rantanen vastaili kysymyksiin vihreydestä ja vallankumouksesta. Miksi vallankumous? Mitä vallankumouksella tarkoitetaan? Ensisijaisesti vallitsevan yhteiskunta-, talous- ja valtajärjestelmän kumoamista. Talousjärjestelmä on näistä olennaisin, sillä se on vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen taustalla. Vallankumous tarkoittaa yhteiskunnallisten … Jatka lukemista Vihreä valta? →