Elonkehä

Kun kaupasta ei saakaan ruokaa – Omavaraisuutta sota-ajan Helsingissä

Teksti: Taina Tokkari Kuvat: Museoviraston kuva-arkisto Kaupungit ovat kehittyneet maaseudun tuottaman elintarvikeylijäämän varaan. Miten kaupunkilaisten käy, kun maaseudun elintarviketuotanto ja elintarvikkeiden jakelu kriisiytyy? Taina Tokkari kuvailee artikkelissaan helsinkiläisten kokemuksia jatkosodan ajalta. Viimeisin iso kriisi Suomessa oli jatkosota vuosina 1941–1944. Jatkosodan aikana Suomeen kehittyi vakava elintarvikepula ja ensimmäisenä sotatalvena myös nälänhätä oli lähellä. Jatkosodan ruokapulan takia […]

Hikiloikka kohti ruokaomavaraisuutta

Teksti ja kuva: Topi Linjama Kokemuksellinen suhde käytössämme olevaan energiaan on pahoin hämärtynyt. Toimittaja ja hyötykasviharrastaja Topi Linjama tarjoaa lääkkeeksi vaivaan hikiloikkaa. Vuonna 2015 ruotsalainen ratapyöräilyn maailmanmestari Robert Förstemann haastettiin testiin: hänen tuli kuntopyörää polkemalla pitää pari minuuttia käynnissä 700 watin leivänpaahdinta. Tämä arkipäiväinen tehtävä vaati mieheltä – jonka reiden ympärysmitta on 74 cm – […]

Mielen syvyydet ekokriisissä – Luolamaalauksen ja luostarin kätketty tieto

Teksti: Pauliina Kainulainen, kuvat: Kaisa Naukkarinen Mistä löytyisi riittävän väkevää tietoa, joka saisi aikaan muutoksen ihmisen mielessä ja toiminnassa? Tässä artikkelissa Pauliina Kainulainen etsii sitä kotoperäisen tiedon maailmasta sekä mielen syvyyksiä tutkiskelevista mietiskelyperinteistä. Mieleni joutuu koville, jos en torju tietoa siitä, mitä luonnolle lähellämme ja maailman mittakaavassa tapahtuu. Ahdistus ja turhautuminen saavuttavat ajoittain kolossaaliset mittasuhteet, […]

Hiillä ja hapata!

Teksti ja kuvat: Selma Eliisa Kilpi Terra preta on ihmisen tekemää, pysyvästi ravinteikasta hiiltomaata. Se on myös kaikkien ulottuvilla oleva, yksinkertainen tapa vaikuttaa hiilen kiertoon. Ravinteilla ladattu musta murunen hoitaa maata ja viilentää ilmakehää jopa tuhansia vuosia. Elinolosuhteet planeetallamme ovat aikojen saatossa vaihdelleet sen mukaan missä määrin elämälle välttämätön alkuaine hiili on sitoutunut maaperään ja […]

Kohtuutalouden siirtymämalli osoittaa kasvulle murrospisteen

Teksti: Tiina Heikkinen Luin mielenkiinnolla Marko Ulvilan artikkelin kohtuusliikkeen historiasta (Elonkehä 4/18). Artikkeli toteaa, että valtavirran kansantaloustiede puolustaa edelleen jatkuvan kasvun ideologiaa yhä vakavammaksi käyvästä ympäristökriisistä huolimatta. Artikkeli nostaa myös esiin Hilkka Pietilän hyvän kysymyksen, miten 1970-luvulla käyty vihreän liikkeen kasvukriittinen keskustelu liittyy kohtuutalouden teemaan. Menneen kertauksena Ulvila mainitsee Gorzin (1989) ja Georgescu-Roegenin (1971). Täydennyksenä […]

Kyläkauppa – maaseudun elinvoiman edellytys

Maaseudulla kyläkauppa on tärkeä lähipalvelujen ylläpitäjä niin kesävieraille kuin haja-asutusalueen asukkaillekin. Kyläkauppojen ongelma on kuitenkin se, että yhä harvempi pitää niitä ensisijaisena päivittäistavaroiden hankintapaikkana. Vaikka kyläkauppa pitäisi yllä laajaa valikoimaa, sen on vaikea kilpailla hinnalla, vapautuneilla aukioloajoilla ja muiden liikkeiden synergiaedulla. Vielä vuonna 2002 Suomessa oli yli 700 kyläkauppaa mutta seuraavan kymmenen vuoden aikana niiden […]

Tarinoiden saari – Ärjän Taidefestivaalin rönsyjä

Metsähakkuilta säästyneelle Ärjän saarelle Kajaaniin kokoontui heinäkuussa 2018 parin sadan hengen joukko tutkijoita, taiteilijoita ja festivaaliyleisöä. Ensimmäistä kertaa järjestetyn Ärjän Taidefestivaalin tavoitteena oli synnyttää taiteen keinoin tapoja kohdata ja käsitellä ilmastonmuutosta ja muita ekologisia teemoja. Ärjän perintö Oulujärven suurten selkien keskellä kohoavalla hiekkarantaisella Ärjänsaarella on värikäs historia. Aikoinaan sen harjumaisemissa piileskeli järvirosvoja väijymässä Oulusta Kajaaniin […]

Avohakkuiden pakkovallan kausi – synkkä jakso suomalaista metsähistoriaa

Teksti: Panu Kunttu. Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja metsäasiantuntija. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Elonkehän numerossa 4/17. Metsänkäsittelyä ja -hallintoa koskeva lainsäädäntö kehittyi 1800-luvun kuluessa pyrkien lähinnä estämään metsän autioksi hävittämisen. Tukkipuustoon kohdistunut määrämittaharsinta oli 1800-luvulla tavallinen metsänkäsittelymenetelmä. Suomen ensimmäinen selluloosatehdas perusteettiin 1880, jolloin myös kuitupuulle alkoi olla kysyntää. Vuonna 1900 valtionmetsäkomitea totesi mietinnössään, […]

Kutoja Ned Luddin ensimmäinen ja viimeinen Facebook-päivitys

Teksti: Ville-Juhani Sutinen San Franciscon profiili heijastuu merenlahteen moottoritien oikealla puolella. Veden pinta kareilee ja laittaa peilikuvan väreilemään. Istun tuntemattomien ihmisten kanssa täydessä autossa matkalla Palo Altoon. Lahden ylittävän monen mailin mittaisen sillan ylitettyämme ajamme sattumoisin ohi Facebookin päämajan. Keskustelu siirtyy luontevasti nykyteknologiaan. ”Nämä laitteet seuraavat jokaista askeltamme”, sanoo nuori saksalainen, joka opiskelee it-alaa. Hän […]

Aito metsä on rikas kaikesta

Teksti: Erkki Lähde, metsänhoidon emeritusprofessori Metsäluonnossa elävät linnut, nisäkkäät, kasvit, sienet, jäkälät ja muut eliöt voivat parhaiten, kun metsä on mahdollisimman aito eli monimuotoinen. Ihminenkin voi silloin hyvin. Aidossa metsässä kasvaa samanaikaisesti pieniä puita ja taimia sekä isoja ja vanhoja puita, lehtipuita ja havupuita. Aidossa metsässä kasvaa puiden lisäksi myös pensaita ja varpuja, muun muassa […]